Viime yönä se sit tapahtu. Oireita on ollu pidempään mut nyt mä kajautin loppulausunnot ilmaan. Heräilin puol viideltä hirveään nälkään. Yritin saada mutsin huomion, kitisin ja kränisin, mut koska äiti ei ottanu mua kuuleviin korviinsa karjaisin pari kertaa tosi kovaa et ÄITIIIIII! Se toi mulle vaan tutin suuhun ja painu takas peiton alle. Huusin viel pari kertaa, mut sit kuulin ylläkerrasta ääniä. Huusin äitiä pariin otteeseen ja lopuksi sitten karjaisin et ISII, ISII!!

Niin että kuka sanoo että kahtakieltä kuulevat lapset oppii myöhemmin puhumaan. Haistakoon ite, sanon minä. Pitää mennä. Äitiiii... Äitiiii....